Kauppaa tullien puristuksessa
Presidentti Trumpin uhkailut tulleilla herättävä huolta kauppakumppaneissa ja kasvavaa epävarmuutta yrityksissä. EU ja Suomi ovat toistaiseksi välttyneet yleiseltä tuontitullilta, mutta lähiviikot ratkaisevat, minkä suunnan transatlanttinen kauppasuhde saa.
Diilintekijä Trump käyttää tulleja kauppapolitiikan ohella muiden tavoitteiden, kuten laiton maahanmuutto ja rajaliikenne ajamiseksi. Euroopan osalta Trumpin hallintoa ärsyttää alijäämä kauppasuhteessa, tullierot autoissa ja maataloustuotteissa ja EU:n digitaalisen kaupan sääntely ja yleinen arvonlisäverotus.
USA:n kauppahallinto selvittää 1.4.2025 mennessä eri maiden, EU mukaan lukien kauppakäytäntöjä, minkä jälkeen presidentti Trump ilmoittaa mahdollisista kauppatoimista tai tulleista myös EU:ta kohtaan. Mahdollista voi olla yleinen 25 % tuontitulli EU:lle tai vain toimiala- tai tuotekohtainen tulli esimerkiksi autoille, lääkkeille tai kemikaaleilla, jotka EU:n päävientituotteita USA:n markkinoille.
Selvää on, että 12.3.2025 alkaen USA on jo asettanut teräs- ja alumiinituonnille 25 % tullit ilman poikkeuslupia. Tämä vaikuttaa globaaleihin teräsmarkkinoihin ja suomalaisiin teräksen tuottajiin, mutta myös käyttäjiin. Huhtikuun alussa on odotettavissa tietoa muista toimista EU:ta kohtaan.
Kauppapolitiikka kuuluu EU:ssa yhteisön toimivaltaan, joten Euroopan komissio vastaa vastatoimista USA:a kohtaan, toki jäsenmaista koostuvan neuvoston siunauksella. Komissio on ilmoittanut seuraavansa Trumpin toimia ja reagoivansa niihin tapauskohtaisesti. EU ei ole vielä paljastanut mitään mahdollisista vastatoimista. EU haluaa välttää kauppa- ja tullisotia USA:n kanssa ja on valmis diileihin.
Suomalaisyritysten kannalta kasvava epävarmuus on myrkkyä, koska USA on noussut Suomen tärkeimmäksi tavara- ja palveluvientimarkkinaksi. Toisaalta EK:n vientibarometri osoittaa, että yritykset uskovat yhä USA:n markkinan kysyntään - yli 25 % vientiyrityksistä ilmoittaa lisäävänsä liikekumppanuuksia maassa.
|