Tässä uutiskirjeessä:

1. Millaisen EU:n haluamme epävarmuudessa?
2. Onko Amerikan kultainen aika alkanut? 
3. Maatalous kampitti Mercosurin?
4. EU:n talouden turvaamisessa siirrytään reaktiivisesta proaktiiviseen aikakauteen 

Onko Amerikan kultainen aika alkanut? 

Trumpin toisen kauden alku on sisältänyt kauppapolitiikan käänteissä ennakoidusti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tammikuun virkaanastujaispuheessa Trump lupasi Amerikan kultaisen ajan alkavan. Wall Street Journal tarkasteli joulukuussa julkaistussa artikkelissaan lupausten toteutumista kuuden talousindikaattorin kautta. 

Yhdysvaltojen talouden taantuman todennäköisyys nousi Trumpin huhtikuun "vapautuspäivän" tullipaketin jälkeen Reutersin kyselyn perusteella lähes 50 prosenttiin, mutta on sittemmin laskenut noin 20 prosentin tasolle. Trumpin politiikkatoimien vaikutukset Yhdysvaltojen talouteen ovat toistaiseksi asettuneet Trumpin optimististen tavoitteiden ja taloustieteilijöiden pahimpien uhkakuvien välimaastoon: 

Työllisyys: Uusia työpaikkoja ei ole syntynyt Trumpin toivomalla tavalla. Työttömyys on nousussa ja oli marraskuussa korkeimmalla 4,6 prosentin tasolla neljään vuoteen. Työmarkkinan viilentyminen on keskeinen uhkakuva Yhdysvaltojen talouskasvulle. 

Hinnat: Inflaatio on keikkunut Yhdysvalloissa noin 3 prosentissa viimeisten kahden vuoden aikana. Tullit eivät ole kiihdyttäneet hintojen nousua yhtä paljon kuin pelättiin, mutta hintapaineet ovat kuitenkin kasvaneet jälleen huhtikuusta alkaen. 

Tullitulot: Trump on saanut kerättyä hätätilalakiin vedotuilla tullimääräyksillä yli 200 miljardia dollaria valtion kassaan. Tullit ovat tuottaneet keskiarvolta 25 miljardia dollaria kuussa vuonna 2025, kun ne tuottivat keskiarvolta 6,6 miljardia dollaria kuussa vuonna 2024. Trump käy tullien laillisuudesta kuitenkin yhä kiistaa Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden kanssa. 

Tuotanto: Yhdysvalloissa teollisuuden (ISM) ostopäällikköindeksi ollut maaliskuusta lähtien alle 50, mikä kertoo taloudellisen aktiviteetin supistumisesta. Yhdysvaltalainen teollisuus on kärsinyt tullien aiheuttamista kustannuspaineista, mikä voi vaikeuttaa Trumpin tavoitetta palauttaa tuotantoa kotimaahan. 

Kauppatase: Yhdysvaltojen tuonti kasvoi alkuvuodesta voimakkaasti ennen tullien voimaantuloa, mikä heikensi kauppatasetta Trumpin tavoitteiden vastaisesti. Sittemmin kehitys on tasaantunut lähemmäs tavanomaista tasoa. Trumpin toimenpiteet eivät ole toistaiseksi johtaneet merkittävään kauppataseen alijäämän vähenemiseen. 

Talouskasvu: Yhdysvaltojen talouskehitys on pysynyt hyvänä tulleista huolimatta. Talouskasvua on tukenut merkittävät tekoälyinvestoinnit sekä osakemarkkinoiden vahva kehitys, joka on tukenut yksityistä kulutusta. Markkinoilla on kuitenkin herännyt huolta tekoälyinvestointien kannattavuudesta sekä teknologiayhtiöiden korkeista arvostuksista. 

Vuoteen 2026 siirrytään ristiriitaisissa odotuksissa: globaalin talouskehityksen kannalta on keskeistä, miten Yhdysvaltojen oma talous kestää protektionistisen kauppapolitiikan iskuja.   

Lisätietoja:  Alex Tuominen

Maatalous kampitti Mercosurin? 

Maatalous uhkaa jälleen kaataa EU:n yli 25 vuotta valmisteleman kauppasopimuksen Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, kun Ranskan ja Italian maanviljelijöiden protestit pelästyttivät presidentti Marconin ja pääministeri Melonin vaatimaan aikalisää sopimuksen hyväksymisessä. Uudelleen asiasta on tarkoitus päättää tammikuussa.

Jännitysnäytelmä jatkuu, kun EU:n historian suurimman kauppasopimuksen ratkaisuvaihe siirtyy vuodenvaihteen yli. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut jättimarkkinat eurooppalaisille yrityksille – 90 prosenttia Mercosur-alueen tulleista alenisi nollaan. Geotalouden epävarmuuksien keskellä Mercosur-kumppanuus olisi Euroopalle myös iso strateginen voitto. Tämä on vahva elinkeinoelämän viesti, joten toivottavasti pieni aikalisä rauhoittaa maanviljelijöiden pelot ja EU hyväksyy lopulta tärkeän kauppadiilin.
 

Lisätietoja: Heli Siikaluoma   

EU:n talouden turvaamisessa siirrytään reaktiivisesta proaktiiviseen aikakauteen

Euroopan komission tuoreeltaan julkaistu taloudellisen turvallisuuden doktriini painottaa proaktiivisempaa ja systemaattisempaa otetta taloutemme suojaamiseen. EK:n ensi vuoden EU-edunvalvontaprioriteetti myös markkinoiden avaamiseen keskittyvän kauppastrategian tarpeesta näyttäytyy yhä relevantimpana tässä maailman ajassa. 

Euroopan komissio julkaisi 3.12.2025 tiedonannon taloudellisen turvallisuuden doktriinista, joka perustuu vuoden 2023 saman nimisen strategian kolmeen pilariin: promote, protect ja partner. Uusi doktriini merkitsee paradigman muutosta reaktiivisesta lähestymistavasta kohti proaktiivista ja systemaattista toimintaa ulkoisten taloudellisten uhkien torjumiseksi ja keskittyy vahvasti talouden suojaamiseen ja omien heikkouksien kitkemiseen. 

Komissio aikoo erityisesti tarkastella seuraavia prioriteettialoja: 

• Strategisten riippuvuuksien vähentäminen tavaroissa ja palveluissa 
• Turvallisten investointien houkuttelu EU:hun 
• Euroopan puolustus-, avaruus- ja kriittisen teollisuuden vahvistaminen 
• EU:n johtoaseman turvaaminen kriittisissä teknologioissa 
• Arkaluonteisten tietojen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen 

Nämä kyseiset alat on valikoituneet prioriteeteiksi sillä perusteella, että niiden tuotanto on suurilta osin (60 % tai yli) yksittäisen kolmannen maan tai toimijan varassa, kolmas maa on jo aseellistanut EU:n riippuvuutta, niillä on tärkeä rooli monella eri sektorilla (esim. kriittiset materiaalit ja puolijohteet) tai ne ovat kriittisiä esim. EU:n puolustussektorin tuotantoketjuissa tai tuotteen osalta on ylikapasiteettia. 

Komissiolla on käytettävissään koko olemassa oleva työkalupakki, sisältäen mm. kaupan suojatoimet, kilpailulainsäädännon, muut sääntelykeinot sekä rahoitussäännöt. Näiden lisäksi komissio on julkaissut ja julkaisemassa uusia sektorityökaluja. Niistä nostoina RESourceEU, jonka tavoitteena on liiallisen riippuvuuden vähentäminen kolmansien maiden kriittisten raaka-aineiden ja puolijohteiden toimittajista nopeuttamalla tarjonnan monipuolistamista konkreettisilla rahoitus-, markkinaseuranta- ja riskinhallintavälineillä, sekä tuleva Industrial Accelerator Act, jolla yritetään kiihdyttää tiettyjä prioriteettisektoreita, ja johon sisäänrakennettaneen jonkin tasoinen European Preference -elementti. EU tekee myös yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa riskien vähentämisen tukemiseksi, samalla kuitenkin elinkeinoelämälle aiheutuvia kustannuksia minimoiden. 

Uuden doktriinin painottaessa vahvasti protektionismia, EK:n edunvalvontaprioriteetti myös markkinoiden avaamiseen keskittyvän kauppastrategian tarpeesta näyttäytyy relevanttina tässä maailman ajassa. 

Lisätietoja: Siiri Valkama-Gasparotti ja Nora Lehtimäki

Kiitos yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja hyvää joulua!

Toivottaa EK:n kauppapolitiikan tiimi