Tässä uutiskirjeessä:

1. Diilejä ja tulleja 
2. Uusi Team Finland –strategia julkaistu 
3. USA:n tullit EU:lle - terästä ja alumiinia sisältäville tuotteille uusi tulli  
4. EU:n ulkosuhderahoitus uudessa MFF:ssä 2028–2034  
5. Mercosur-kaup­pa­sopimus askeleen lähempänä toteutumistaan  

Uusi Team Finland –strategia julkaistu 

Suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen kasvua vauhditetaan jatkossa uudistetun hallintorakenteen ja strategian avulla. Team Finland -uudistuksessa Business Finlandin ulkomaantoiminnot siirretään ulkoasiainhallintoon. Uusi Team Finland –strategia puolestaan tuo mukanaan uudet prioriteettimarkkinat ja -toimialat sekä maksullisten lisäpalveluiden käyttöönoton selvittämisen.

Uudistusten taustalla on tarve vastata kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin, jotka tuovat yrityksille haasteita ja mahdollisuuksia. Uusi strategia palvelee kaikenkokoisia yrityksiä kansainvälistymisen eri vaiheissa, mutta keskittyy tukemaan erityisesti pk-yritysten kasvua kohti midcap-kokoluokkaa. Strategiakauden 2025–2027 keskeinen päätavoite on Team Finland asiakkaiden 10 prosenttiyksikköä korkeampi viennin kasvu yleiseen viennin kasvuun nähden.

Strategian merkittävä uudistus kohdistuu valittuihin 21 kohdemarkkinaan, joihin rajallisia vienninedistämisen resursseja suunnataan. Kyseiset maat kattoivat 65 prosenttia Suomen viennistä vuonna 2024. EK on nähnyt tärkeänä kohdemarkkinoinnin tätä merkittävämmän priorisoinnin, jotta valituille markkinoille kyetään rakentamaan käytettävissä olevilla resursseilla aidosti muita Pohjoismaita vastaava palvelutaso. Samoin on painotettu toimialavalintojen sijaan tarvetta vienninedistämistyön tukena kohdemarkkinakohtaisesti määriteltäville kärkiratkaisuille.  Vienninedistäminen jatkuu kuitenkin myös koko edustustoverkon osalta ja laajasti yrityksiä palvellen.  

Suomen verrokkimaissa on käytössä maksulliset lisäpalvelut, jotka tukevat palveluvalikoimaa ja vienninedistämisen rahoitusta. Tämä kehityssuunta olisi myönteistä myös Suomelle, ja toteutuessaan maksulliset lisäpalvelut keskittyisivät lähtökohtaisesti strategian mukaisesti valittuihin kohdemarkkinoihin. EK:n yrityskyselyn mukaan 7 000 kotimarkkinayritystä pohtii ensiaskelten ottamista ulkomaankaupassa, kun luku oli noin 4 000 vuosi sitten. Yritysten kasvavaan kansainvälistymisen kysyntään olisi tärkeää päästä vastaamaan sitä tukevien konkreettisten työkalujen avulla.

Team Finland -verkoston uusi strategia luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja: Alex Tuominen

USA:n tullit EU:lle - terästä ja alumiinia sisältäville tuotteille uusi tulli  

USA:n kauppakumppaneilleen asettamat tuontitullit ovat olleet kesän puheenaihe.

Tässä lyhyesti millaisia tulleja USA:ssa peritään EU-tuotteilta:

• 15 % yleistulli, mikä sisältää nk. MFN-tullin eli perustullin. Mikäli perustulli on yli 15 %, peritään tämä korkeampi tulli.
• 50 % teräs, alumiini sekä useat niiden jatkojalosteet (derivatives)
• 50 % kupari
• 25 % autot ja auton osat, mutta näiden on määrä laskea takautuvasti 1.8. alkaen siten, että tulli on 15 %
• Nollatulli tai hyvin alhainen tulli syyskuusta 2025 tietyille geneerisille lääkkeille ja niiden ainesosille, tietyille lentokoneille ja niiden osille, luonnonvaroille, joita ei ole USA:ssa sekä tietyille kemikaaleille

Suomen viennin kannalta juuri nyt huolestuttavaa on, että USA lisäsi teräs- ja alumiinitullien piiriin 18.8. uusia jatkojalosteita, joissa käytetään terästä ja alumiinia. Näissä 407 tuotteessa olevasta teräksestä ja alumiinista pitää maksaa 50 % tulli, mutta muusta osasta pääosin 15 % tulli.

Näitä listalle lisättyjä tuotteita ovat esimerkiksi rakennustarvikkeet ja työkalut, veitset, helat, jotkin kemiantuotteet, moottorit, puskutraktorit, kauhakuormaajat, pumput ja kaapelit. Näiden tuotteiden määrä voi yhä lisääntyä, sillä niitä voidaan lisätä listalle useita kertoja vuodessa.

USA:ssa on lisäksi meneillään yhä useita nk. 232-tutkintoja, joilla arvioidaan uhkaako tuonti USA:n kansallista turvallisuutta. Näitä on käynnissä muun muassa lääkkeille, puolijohteille ja puutuotteille. EU ja USA ovat sopineet, että näiden tuotteiden osalta USA:n tuontitulli EU-tuotteille ei tule tutkintojen jälkeenkään olemaan yli 15 %.

Lisätietoja: Heli Siikaluoma

EU:n ulkosuhderahoitus uudessa MFF:ssä 2028–2034  

Komission esityksen mukaan Global Europe -instrumentille varataan uudessa MFF:ssä +75 % rahoitusta. Instrumenttia yksinkertaistetaan ja sillä rahoitetaan jatkossa EU:n ulkosuhdetoimintaa erityisesti EU:n strategisten prioriteettien mukaan. Ukraina-varauksen korkea taso ja kohdentaminen jälleenrakennusinvestointeihin on tärkeää.

EU komissio antoi kesän aikana ehdotuksensa uudeksi EU:n monivuotiseksi budjetiksi. Multiannual financial framework, eli tunnetummin MFF, määrittää EU:n tekemistä seuraavat seitsemän vuotta 2028–2034, joten on tärkeää, että sen prioriteetit muotoutuvat oikeaan asentoon. MFF-esitys on aiempaa yksinkertaisempi, kuten ajan henkeen kuuluu, ja koostuu nyt 4 pääkategoriasta, joista 1. on kansallinen rahoitus, 2. on kilpailukykyrahoitus, 3. ulkosuhderahoitus ja 4. hallintokulut. Ulkosuhderahoitusta yksinkertaistetaan niin, että useampi rahoitusohjelma ympätään nyt Global Europe -instrumentin alle.

Global Europen tavoitteena on olla strategisempi väline, jota ohjaa EU-arvot ja vaikuttavuus. Siitä rahoitetaan niin laajentumista, kumppanuuksia, kehityshankkeita kuin myös Global Gatewayn kaltaisia kokonaisuuksia. Global Europelle esitetyn 200 miljardin euron lisäksi komissio esittää budjetin ulkopuolista Ukraina-varausta (100 mrd), jolla voitaisiin kattaa vaikeasti ennakoitavia Ukrainan tukeen liittyviä menoja. Akuuttien budjettitukitarpeiden lisäksi tuota rahoitusta käytettäisiin myös jälleenrakennusinvestointien helpottamiseen. Tarpeet Ukrainassa ovat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä yli 500 miljardin luokkaa, joten on tärkeää, että EU varautuu ottamaan merkittävän roolin jälleenrakennusurakassa. Samalla autetaan Ukrainaa sen polulla EU-jäseneksi. MFF-kehys ja sektorialoitteet, kuten Global Europe, jatkavat seuraavaksi neuvoston ja parlamentin käsittelyyn. Valmista voidaan odottaa vasta vuonna 2027, ennen kuin uusi kehys astuu voimaan 2028. Lisätietoa Global Europe -ehdotuksesta täältä.

 Lisätietoja: Siiri Valkama

Mercosur-kaup­pa­sopimus askeleen lähempänä toteutumistaan

EU-komissio on julkaissut syyskuun alussa esityksensä EU:n ja Brasiliasta, Argentiinasta, Paraguaysta ja Uruguaysta koostuvan Mercosurin välisen kauppasopimuksen hyväksymisestä. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista ja merkittävä kasvava markkina.

Komissio esittää, että kauppasopimus, joka sisältää yrityksille keskeiset tullinalennukset ja kaupanesteiden poistamisen, tulee voimaan erillisenä sopimuksena. Sen ansiosta sopimuksen hyväksymiseen riittää EU-jäsenmaiden määräenemmistö ja Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Komission tavoitteena on, että hyväksymismenettely saadaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän jälkeen vie vielä useampia kuukausia ennen kuin yritykset pääsevät sopimusta hyödyntämään.

Mercosur-markkinan poikkeuksellinen mittakaava huomioiden on erinomaista, jos sopimus saataisiin nopeasti voimaan. Suomalaisyritykset tarvitsevat uusia vientimarkkinoita, joilla tullitasot ovat alhaiset ja kaupanesteet vähäiset.

Samaan aikaan esitetään hyväksyttäväksi myös laajempi EU:n ja Mercosurin välinen kumppanuussopimus, jonka hyväksyntään kuitenkin vaaditaan EU-jäsenmaiden kansallisten parlamenttien hyväksyntä.

Lisätietoja: Heli Siikaluoma