Tässä uutiskirjeessä:

1. Tullisodasta transatlanttiseen markkinaan?
2. Lakoista tulleihin — Alkuvuoden vienti edellisvuotta vahvempi
3. Strategisten kumppanuuksien renessanssi
4. Hereillä yritykset markkinahäiriössä!

Lakoista tulleihin — Alkuvuoden vienti edellisvuotta vahvempi 

Tullin mukaan Suomen tavaraviennin arvo kasvoi 6,8 prosenttia ja tavaratuonnin arvo 2,1 prosenttia tammi-maaliskuussa 2025 edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Viennin kehityssuunta on myönteinen, mutta taustalla on syytä huomioida viime alkuvuoden lakot. Myös Yhdysvaltojen kauppapolitiikan epävarmuus luo kysymysmerkkejä jatkon osalta.   

Suomen alkuvuoden vienninkehitys on ollut positiivista viime vuoteen nähden. Maaliskuun kuukausitilastojen lisäksi Tulli raportoi myös tuoreeltaan huhtikuun ennakkotilastot, joiden mukaan tammi-huhtikuun 2025 yhteenlaskettu viennin arvo kasvoi 8,4 prosenttia, tuonnin laskiessa 0,7 prosenttia. Tämä jatkaa alkuvuoden positiivista vienninkehitystä viime vuoteen nähden, mutta lyhyenaikavälin tilastojen pohjalta ei vielä voida tehdä kattavampia johtopäätöksiä. Huomionarvioisesti, Suomessa oli vuoden 2024 alussa merkittäviä lakkoja, jotka pysäyttivät tavaraliikennettä. Tällä oli negatiivisia vaikutuksia Suomen vientiin, jotka on syytä huomioida tarkastellessa alkuvuoden 2025 vienninkehitystä. 

Vaikka tavarakaupan kokonaiskehitys kasvoi tammi-maaliskuussa, Suomen tavarakauppa Yhdysvaltojen kanssa laski selvästi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoteen. Tavaraviennissä laskua oli noin 10 prosenttia ja tavaratuonnissa noin 12 prosenttia. Muiden keskeisten kauppakumppaneiden kanssa vienti sen sijaan kehittyi kokonaisviennin tavoin myönteisesti. Erityisesti Kiinan kanssa käytävä ulkomaankauppa osoitti alkuvuoteen 2024 verrattuna selviä elpymisen merkkejä. 

Presidentti Trumpin asettamat tullit ja yleinen taloudellinen epävarmuus vaikuttavat suomalaisyritysten edellytyksiin käydä ulkomaankauppaa, erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Tämä käy ilmi myös EK:n yrityskyselystä, jonka mukaan lähes 60 prosenttia yrityksistä varautuu viennin vähenemiseen Yhdysvaltoihin. Vaikka pitkän aikavälin vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, myös lyhyen aikavälin kehitystä on syytä seurata tarkasti. Etenkin, kun Yhdysvalloista on muodostunut Suomen keskeisimpiä kauppakumppaneita. 
Lähde: EK, Tulli

Lisätietoja: Alex Tuominen

Strategisten kumppanuuksien renessanssi

Kasvava epävarmuus on saanut EU:n kiirehtimään sopimusten tekemistä eri kauppakumppaneidensa kanssa. Trumpin tullisodan johdosta EU:lle on tärkeää lisätä kaupan ennakoitavuutta muiden maiden kanssa. Ratkaisevaa on, että myös kaikki 27 jäsenmaata ja Euroopan parlamentti ymmärtäisivät antaa tukensa näille sopimuksille. 

Kiitos yli 40 kauppasopimuksen EU on yhä tärkein kauppakumppani lähes 70 maalle. Uusien kauppasopimusten syntymistä on kuitenkin viime vuosina jarruttanut ristiriidat EU:n kunnianhimoisen sisämarkkinasääntelyn ja laajojen kauppasopimusten välillä. Useat kauppakumppanit eivät ole olleet valmiita sitoutumaan laajempiin velvoitteisiin, kuin mihin ne ovat sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa esimerkiksi ympäristön, ilmaston ja työolojen osalta.  

Nyt komissio pyrkii nopeampiin tuloksiin keventämällä kauppasopimusten sisältöä. Lisäksi komissio on ottanut käyttöönsä uusia sopimusmuotoja, kuten sopimukset digitaalisesta kaupasta, kestävistä investoinneista ja raaka-aineista. Parhaillaan EU neuvottelee kauppadiiliä seuraavien maiden kanssa: Australia, Filippiinit, Indonesia, Intia, Malesia, Thaimaa ja Arabiemiraatit. Vaikka kauppaneuvottelut voivat kestää vuosia, odotettavissa on nyt nopeampia tuloksia, mikä yritystenkin on syytä huomioida liiketoimintansa suunnittelussa. Esimerkiksi Intian kanssa odotetaan minidiiliä kaupasta, tulleista ja teknisestä sääntelystä jo tämän vuoden aikana. Samoin Mercosur-diili pitäisi saada lopulta vahvistettua. 

Lisätietoja: Timo Vuori 

Hereillä yritykset markkinahäiriössä!

Euroopan komissio seuraa parhaillaan kansainvälistä kauppaa ja tavaravirtoja sekä mahdollisia markkinahäiriöitä, joita Trumpin tullit ja muut seikat aiheuttavat. Samalla EU valmistelee tiiviisti mahdollisia kaupan suojatoimia niin Trumpin tulleja kuin myös Kiinan ylituotantoa vastaan. Yritysten on syytä aktiivisesti seurata komission avaamia konsultaatioita ja raportoida myös markkinahäiriöistä.

Kauppapolitiikka kuuluu vahvasti EU:n yhteiseen toimivaltaan, jolloin komissiolla on ratkaiseva rooli toimia kaikkien 27 jäsenmaan puolesta myös kaupan suojatoimien valmistelussa ja toteuttamisessa. Täten yritysten olisi syytä säännöllisesti seurata komission kauppapääosaston (DG Trade) toimia. Samoin USA:n kauppahallinnon toimia on syytä seurata.
 

Lisätietoja Yhdysvaltojen tullitasoista saa nimikekohtaisesti mm. alla olevasta linkistä:

Lisätietoja Euroopan unionin kauppatoimista saa seuraavasta linkistä: 

Lisätietoja EU:n Access to Markets -tietokannasta mm. tullitasojen tai vaatimusten selvittämisessä alla olevasta linkistä:

Suomessa ulkoministeriö ja kauppapolitiikan yksikkö ovat yritysten apuna (email: KPO-10@gov.fi) 

 Lisätietoja: Timo Vuori