Kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta

1. Katse länteen – ja Geneveenkin
2. RePowerEU – Komissio ehdottaa nopeaa irtautumista Venäjän energiasta
3. Yritysten kestävän toiminnan huolellisuusvelvoite
4. Trade news in English: New UKCA marking in Great Britain 

Katse länteen – ja Geneveenkin

Ukrainan sota ja Venäjä-sanktiot hallitsevat julkista keskustelua. Vähemmälle huomiolle jääneitä, mutta sitäkin tärkeämpiä, teemoja ovat EU:n ja USA:n syventyvä kauppa ja teknologiayhteistyö sekä Maailman kauppajärjestö WTO:n vaikea valmistautuminen 12.-15.6. järjestettävään  ministerikokoukseen Genevessä. Suomen talouden ja ulkomaankaupan kannalta molempien prosessien olisi toivottavaa onnistuvan. Pikavoittoja ei kuitenkaan näytä olevan näköpiirissä, mutta ehkä pieniä askelia oikeaan suuntaan.

Eurooppa on joutunut katkomaan kauppasuhteitaan Venäjän kanssa ja ajautunut uudelleenarvioimaan Kiinan kaupan riskejään. Tämän seurauksena Bryssel on asettanut suuria odotuksia yhteistyölle Yhdysvaltojen kanssa. Vuosi sitten käynnistyneellä EU-USA Trade and Technology Council -prosessilla haetaan yksituumaisuutta uuden digitaalisen ja vihreän kasvun sääntelyssä sekä perinteisissä kauppateemoissa, kuten vientivalvonnassa, investoinneissa, julkisissa hankinnoissa ja työoloissa. Energiavarmuus ja kriittiset hankintaketjut ovat myös esillä. Varsinainen työ tehdään sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa 10 asiantuntijaryhmässä, joita kiritetään poliittisilla EU-USA huippukokouksilla. Viimeisin huippukokous järjestettiin Pariisissa 16.5.2022.

Transatlanttisten kumppaneiden yksituumaisuudesta huolimatta työn käytännön tulokset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomat. Olennaista on, että EU ja USA ovat perustaneet välilleen pysyvän kauppapoliittisen yhteistyöelimen, jonka avulla voidaan aidosti karsia keskinäisen kaupan esteitä ja luoda samankaltaiseen arvopohjaan perustuvia globaaleja pelisääntöjä. Ne tervehdyttäisivät kilpailua, esimerkiksi Kiinan kanssa.    

EU:n ja USA:n vahvaa panosta kaivataan myös WTO:n kesäkuisessa ministerikokouksessa. WTO:n toiminta on pidempään ollut vaikeuksissa. Uusia WTO-sopimuksia ei ole saatu aikaiseksi sääntelyn modernisoimiseksi ja kauppariitojen ratkaisukin on halvaantunut. Nyt agendalla on ehdotus WTO:n uudistamisen käynnistämisestä, riidanratkaisun toimivuuden varmistamisesta sekä sääntelyehdotuksia sähköisestä kaupasta, kalastustuista ja investoinneista sekä terveydensuojelusta kaupan keinoin.

Tulevan WTO-kokouksen onnistumisen eväät näyttävät heikolta, sillä päätösten tekemiseksi vaaditaan kaikkien 164 WTO-jäsenmaan yksituumaisuus. Viime aikoina Venäjä on uhannut estää päätökset tai jopa erota WTO:sta. Suomen ja EU:n kauppa muun muassa Kiinan, Intian ja USA:n kanssa perustuu yksinomaan WTO-sääntöihin. Siksi WTO:n näivettyminen olisi merkittävä takaisku meille. Kansainvälisen kaupan sääntelyn kehittäminen uhkaa entisestään vesittyä.   

Yritysten kestävän toiminnan huolellisuusvelvoite
 

Komissio esitti 23.2.2022 direktiiviä yritysten kestävän toiminnan huolellisuusvelvoitteeksi pitkän ja kiistanalaisen valmistelun jälkeen (proposal for Directive on Corporate Sustainability Due Diligence, CSDD).  Tavoitteena on yritysten vastuullisuuden edistäminen niiden globaaleissa arvoketjuissa sekä yritysten hallinnoinnin parantaminen asettamalla huolellisuusvelvoitteita johdolle ja osaksi yrityksen strategiaa. 

EK kannattaa EU-tasoista sääntelyä yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Vaihtelevat kansalliset lait eivät edistä sisämarkkinoita ja EU:n yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Huolellisuusvelvoitteet tulisi kuitenkin olla realistisesti yritysten vaikutusmahdollisuuksien piirissä. Kriittisemmin EK suhtautuu direktiiviehdotuksen kohtiin, jotka liittyvät hallinnointiin (corporate governance): kyseiset artiklat tulisi poistaa kokonaan.

Direktiivin mukaan yritysten tulisi tunnistaa niiden omat ja niiden arvoketjuissa tapahtuvat kielteiset mahdolliset ympäristö- tai ihmisoikeusvaikutukset, jotka tulisi poistaa, lopettaa tai lieventää, jollei muu ole mahdollista. Soveltamisala koskisi isompia yrityksiä ja tietyillä riskialoilla myös pienempiä yrityksiä. Pk-yritykset ovat toistaiseksi esityksen ulkopuolella, mutta niihinkin voisi kohdistua alihankintaketjujen kautta välillisiä vaikutuksia. Lisäksi kysymyksessä on vasta komission esitys, jonka perusteella parlamentti ja jäsenmaat aloittavat neuvottelut.

Suurempien yritysten tulisi laatia suunnitelma sen varmistamiseksi, että niiden liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja että tämä huomioitaisiin myös johdon palkitsemisessa. Se, miten tämä käytännössä toteutettaisiin yksittäisen yrityksen tasolla, ei ole olemassa tyhjentävää vastausta. EK katsoo, että velvoite tulisi poistaa. Erittäin ongelmallisia esityksiä liittyy myös yhtiön vahingonkorvausvastuuseen toiminnan haittavaikutuksista sekä johdon siviilioikeudelliseen vastuuseen. 

EK toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää!