Tässä uutiskirjeessä

Selvitys: Suomen kaupalliset Kiina-riippuvuudet

Ulkoministeriön koordinoima selvitys luo yleiskuvaa Suomen ja Kiinan välisestä kauppasuhteesta ja riippuvuuksista. 3. maaliskuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomen kaupallinen Kiina-riippuvuus on laaja-alaista, mutta EU-maiden keskitasoa.

Kaupallinen riippuvuus tarkoittaa tilannetta, jossa tiettyjen palveluiden, tavaroiden, infrastruktuurin, datan, teknologioiden ja taitojen tuontia joko ei voida korvata EU:n sisäisellä tuotannolla tai sen korvaaminen voitaisiin tehdä vain rajoitetusti.

Selvityksen mukaan kaupallinen riippuvuus on useimmiten kahdensuuntaista ja molemmille osapuolille kannattavaa, eikä kaikista keskinäisriippuvuuksista ole realistista tai tavoiteltavaa pyrkiä eroon. Riskien hajauttamisen merkitys kuitenkin korostuu kaupankäynnin kohdatessa tilapäisiä tai pidempikestoisia häiriöitä. ”Kaikki kaupallinen riippuvuus ei ole haavoittavaa, mutta haavoittuvuuksien tunnistaminen on aiempaa tarpeellisempaa”, selvityksessä todetaan.

Kiina on Suomen merkittävä kauppakumppani ja sillä on korostunut osuus Suomen tuonnissa. Kiinan markkinat tarjoavat myös mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Selvityksen mukaan Kiinassa on muun muassa merkittävää kasvuvaraa korkeampaa arvonlisää tuottavien lopputuotteiden ja palveluiden viennille. Mahdollisuuksien tunnistamisen ohella yrityksiä kannustetaan vahvistamaan kaupallista resilienssiään arvoketjujen läpinäkyvyyttä lisäämällä ja tuotanto- ja toimitusketjuja monipuolistamalla. Lisäksi Suomalaisia ja eurooppalaisia kriittisten raaka-aineiden tuotanto- ja kierrätysvalmiuksia tulee selvityksen mukaan edistää kestävällä tavalla. 

Faktapohjaiseen tietoon perustuva selvitys on tärkeä jatke Kiina-riippuvuuksista käytävälle keskustelulle kotimaassa ja EU:ssa. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto osallistui hankkeen valmisteluun.

Lisätietoja: Maria Naumanen ja Timo Vuori

Due diligence -sääntely haastaa yrityksiä

Corporate Sustainability Due Diligence -direktiivin ei tulisi säätää yritysten johdolle oikeudellista vastuuta toimitusketjuissa tapahtuneista ihmisoikeus- ja ympäristöhaitoista.

Euroopan parlamentin käsittelyssä parhaillaan oleva Corporate Sustainability Due Diligence - direktiivi pyrkii harmonisoimaan jäsenmaiden lainsäädäntöä koskien sitä, miten yritykset valvovat toimitusketjujaan ihmisoikeus- ja ympäristöhaittojen varalta. Isona haasteena yritykset mainitsivat mm. vaatimuksen selvittää koko toimitusketjun kaikkien toimijoiden osalta todelliset ja mahdolliset ihmisoikeus- ja ympäristöhaitat ja yritysten johtoa koskeva oikeudellinen vastuu tapahtuneista haitoista.

Direktiivi on oikeusvaliokunta JURIn vastuulla, joka äänestää kannastaan huhtikuun lopussa. Täysistuntoäänestys on sovittu toukokuuksi. Kahdeksan muuta valiokuntaa antavat mielipiteensä direktiiviesitykseen ja trilogien odotetaan alkavan kesän 2023 aikana.

EK laati yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa kirjeen JURI-valiokunnalle, josta odotetaan yrityksille haastavampaa kantaa. Vastustamme yritysten johdolle mahdollisesti lankeavaa oikeudellista vastuuta toimitusketjuissa tapahtuneista ihmisoikeus- ja ympäristöhaitoista. 

Ehdotuksessa, jossa hallituksen ja johdon rooli ja vastuu ylittävät liiketoiminnan tarkoituksen, on useita vakavia kielteisiä vaikutuksia. Epäselvät roolit ja vastuut sekä ristiriitaiset sidosryhmien edut vaikeuttaisivat asianmukaista päätöksentekoa ja riskinarviointia. On myös olemassa huomattava riski, että se vahingoittaisi yritysten kykyä harjoittaa liiketoimintaa tehokkaasti, heikentäisi nykyisiä hallinnointimalleja ja hämärtäisi johtajien tehtäviä.

Muita avoinna olevia keskeisiä kysymyksiä on päättäminen siitä minkä kokoisia yrityksiä due diligence -säännöt koskisivat, mitkä arvoketjun osat yritysten on tarkalleen arvioitava ihmisoikeus- ja ympäristöhaittojen riskin osalta, miten ilmaston due diligence sisällytetään vaatimuksiin ja jätetäänkö rahoituspalvelusektori direktiivin ulkopuolelle.

Lisätietoja: Karoliina Rasi ja Hannu Ylänen