Tässä uutiskirjeessä:

Kilpailukykyä kauppapolitiikalla

Kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaakseen EU:lta kaivataan jatkossa aktiivisempaan kauppapolitiikka, joka avaa uusia markkinoita, varmistaa kriittisten raaka-aineiden ja teknologian saatavuuden sekä edistää tervettä kilpailua. Tämä viesti nousi esille viime viikolla EK:n vaikuttajatapaamisissa Brysselissä.

Euroopan komissiossa ja parlamentissa myönnetään, että kauppapolitiikka on jäänyt EU:n muiden politiikkojen jalkoihin viime vuosina. Kunnianhimoisilla sääntelytoimilla on haluttu kehittää vauhdilla sisämarkkinoita. Samalla on nostettu rajasuojaa suhteessa kolmansiin maihin, joiden kanssa käytävässä kaupassa on otettava jatkossa huomioon muun muassa hiilipäästöt, pakkauskriteerit ja metsäkato.

Kolmansien maiden silmissä EU on rakentanut suojamuureja, joiden ylitse kaupankäynti vaikeutuu. Vaikka EU:n tavoitteet sinänsä ovat hyvinkin perustellut, niin ongelmia syntyy, jos jäämme ilman tiettyjä kriittisiä raaka-aineita, jopa teknologiaan, josta olemme riippuvaisia EU:n ulkopuolisista maissa.

Nykyinen komissio on onnistunut neuvottelemaan kauppadiilit vain Chilen, Kenian ja Uuden-Seelannin kanssa. Uusia kauppa- ja kumppanuusdiilejä kuitenkin kaivataan, jotta EU ja sen yritykset säilyttävät kilpailukykynsä, jossa keskeisessä roolissa on toimiva vienti ja tuonti kolmansien maiden kanssa. 

EK:n kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Kari Hietanen (Wärtsilä) ja jäsen Karol Mattila (Nokia) tapasivat EK:n kauppapolitiikan tiimin Timo Vuoren ja Heli Siikaluoman kanssa Brysselissä 11.3.2024 Komission kauppa- ja teollisuuspääosastojen ylintä johtoa ml Sabine Weyand, Denis Redonnet ja Maive Rute sekä komissaarien kabinettipäälliköt Michael Hager ja Taneli Lahti.   

Kauppapolitiikan uutiskirjeen uusi kirjoittaja: Siiri Valkama

EK:n Brysselin toimistolla on jaettu vastuita uudestaan, ja jatkossa kauppapolitiikan parissa Brysselissä työskentelee johtava asiantuntija Siiri Valkama.

Siiri on työskennellyt EK:n Brysselin toimistolla viime syyskuusta lähtien. Kansainvälisen kaupan lisäksi Siirin työpöydällä ovat myös yrittäjyyteen, liikenteeseen sekä osaamiseen ja tutkimukseen liittyvät asiat. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri kansainvälisen liiketoiminnan pääaineesta. Siiri pääsikin jo viime kuussa kirjoittamaan Kauppapolitiikan uutiskirjeeseen ja tulee jatkossa pitämään teitä ajan tasalla Brysselistä käsin.

Aiemmin kauppapolitiikan tiimiä Brysselistä tukenut Karoliina Rasi keskittyy jatkossa  EK:n Vihreä kasvu -vastuualueen kanssa työskentelyyn muun muassa energiaan, ilmastoon ja vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Karoliina jättäytyy uuden vastuunjaon myötä pois vakiokirjoittajien kokoonpanosta, mutta pääsee edelleen ääneen tarvittaessa, kuten tässäkin uutiskirjeessä.

Kiitos Karoliinalle panoksestasi uutiskirjeessä ja tervetuloa Siiri!

Ukrainan jälleenrakennus-foorumi tarjoaa yrityksille tilannetietoa – liity mukaan! 

Suomi valmistautuu Ukrainan jälleenrakentamiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Yhteisen tilanne-tiedon varmistamiseksi on perustettu Elinkeinoelämän Ukraina-jälleenrakennusfoorumi, johon
kaikki kiinnostuneet yritykset voivat nyt liittyä.

Suomessa saatiin joulukuussa 2023 valmiiksi oma kansallinen jälleenrakennussuunnitelma siitä, kuinka voimme auttaa Ukrainaa sodan tuhojen korjaamisessa ja uuden kestävän talouden rakentamisessa. Elinkeinoelämällä ja yrityksillä tulee olemaan siinä aivan keskeinen rooli. 

EK on ollut alusta alkaen keskeinen taustavoima Suomen jälleenrakennustoiminnan suunnittelussa. Yhdessä ulkoministeriön kanssa vedämme myös Elinkeinoelämän Ukraina-jälleenrakennusfoorumia. Sen päätavoitteena on varmistaa, että niin yritykset kuin muutkin sidosryhmät ovat yhteisen tilannetiedon äärellä. 

Seuraava Ukrainan jälleenrakennusfoorumin kokous pidetään tiistaina 26.3. klo 10.30–12.

 Lisätietoja: Heli Siikaluoma

Kolme uutta EU-kauppasopimusta voimaan pian: Uusi-Seelanti, Kenia ja Chile 2.0

Kauppasopimusrintamalta on kantautunut myös joitakin hyviä uutisia. Loppuvuodesta 2023 kolme EU:n uutta tai uudistettua kauppasopimusta on allekirjoitettu kumppanimaiden Chilen, Uuden-Seelannin ja Kenian kanssa. 
Sopimusten odotetaan tulevan voimaan lähikuukausina.

EU-Chile kauppasopimus modernisoitiin. Alkuperäisen sopimuksen aikana 2002–2022 EU:n ja Chilen välinen kauppa kasvoi 169 prosenttia. Nyt hyväksytyssä ns. seuraavan sukupolven uudistetussa puitesopimuksessa otetaan huomioon myös erilaisia ihmisoikeuksiin, kestävään kauppaan ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä sitoumuksia. 

EU ja Chile ovat sopineet, että sopimuksen uudistetetut kauppaosat tulevat voimaan erillisellä väliaikaisella sopimuksella. EU:n sisäinen prosessi tältä osin saatiin päätökseen 18.3. Kauppaosuudet tulevat yritysten hyödynnettäviksi lähikuukausina. Sopimus astuu voimaan kaikkien EU-maiden ja Chilen kongressin saatua ratifiointimenettelynsä päätökseen. Tämä voi viedä aikaa.

EU:n ja Uuden-Seelannin välinen kauppasopimus hyväksyttiin EU:n toimielimissä viime vuoden marraskuussa, ja se tulee voimaan vielä vuoden 2024 aikana, kun Uusi-Seelanti on omalta osaltaan suorittanut tarvittavat toimet.

Myös EU:n ja Kenian talouskumppanuussopimus allekirjoitettiin joulun alla. Sillekin EU-parlamentti on jo antanut hyväksyntänsä, joten se voi astua voimaan pikimmiten, kun Keniakin on saanut ratifioitua sen.

Lisätietoja: Siiri Valkama

Pelasta mut, sanoo WTO

Maailmankauppajärjestö WTO:n 13. ministerikokous päättyi jälleen lähes tuloksettomana. Kuulemma vielä huonomminkin olisi voinut käydä tässä helmi-maaliskuun vaihteessa järjestetyssä 166 maan kokoontumisessa Abu Dhabissa. 

WTO:n haastava tilanne ei oikeastaan ole ollut uutinen enää vuosiin. Tämä on huolestuttavaa, sillä yli kolmasosa maailmankaupasta käydään yhä WTO-säännöin. Nämä säännöt ovat kipeästi kehittämisen tarpeessa. Suomenkin kauppavaihto esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa perustuu WTO-säännöille, sillä EU:lla ei ole erillistä kauppasopimusta näiden maiden kanssa.

Abu Dhabissa saatiin pelastettua sähköisen kaupan (electronic submissions) tullittomuuden jatko siten, että sähköisesti siirrettävistä palveluista ei tarvitse maksaa tullimaksuja ainakaan ennen seuraavaa WTO:n ministerikokousta tai ennen 31.3.2026 riippuen siitä kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Tullittomuudesta on sovittu kahden vuoden välein vuodesta 1998 alkaen. Eräät WTO-maat, kuten Intia ja Indonesia, kuitenkin katsovat, että tämän vuoksi heiltä jää saamatta suunnattomia määriä tullituloja. Ne perustelevat menestyksensä sillä, että esimerkiksi aikaisemmin tavaroina kulkeneet DVD:t, ohjelmistot ja kirjat kulkevat nykyään sähköisinä. 

Kevään 2026 määräaikaan tultaessa on WTO:ssa ratkottava, miten asiassa edetään. Jos tullittomuudesta luovutaan, kyseessä on varmasti ensimmäinen kerta WTO:n historiassa, kun se rajoittaa kauppaa, ei vapauta sitä.

Toinen elinkeinoelämän kannalta hyvin keskinen asia ministerikokouksessa liittyi WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän valituselimen jo vuosia kestäneeseen pattitilanteeseen. Tähän ei kyetty löytämään ratkaisua ja neuvottelut jatkuvat. Niitä sovittiin tehostettavan vuoden loppuun mennessä, mutta koska kyseessä on erityisesti Yhdysvalloille tärkeä asia, voisi olettaa, että ratkaisun löytyminen Yhdysvaltojen presidentinvaalien vuoksi on hankalaa.

Yritysten viennin ja tuonnin kannalta olisi aina parasta, että maailmakaupan säännöt laaditaan WTO:ssa 166 maan yhteisyössä, mutta tämä näyttää vuosi vuodelta kaukaisemmalta toiveelta. WTO:lle täytyisi löytyä lisää vahvoja kannattajia, jotta sen puitteissa päästää eteenpäin. Muutoin aletaan yhä laajemmin miettiä, millaisilla kokoonpanoilla kaupan vapauttaminen olisi jatkossa tehokkaampaa ja missä sen tulisi tapahtua.

Trilogineuvottelut päätökseen pakkotyövoimalla tuotettujen tuotteiden kieltoa koskevasta asetuksesta

Jäsenmaat, komissio ja Euroopan parlamentti ovat päässeet ns. trilogineuvot-telusopuun pakkotyövoimalla tuotetut tuotteetkieltävästä
asetuksesta. Komissio on esittänyt asetuksen syksyllä 2022.

Asetus kieltää pakkotyövoimalla, mukaan lukien lapsityövoimalla, tuotettujen tuotteiden asettamisen Euroopan unionin markkinoille sekä niiden viennin unionista. Asetuksesta ja sen etenemisestä kirjoitettiin tämän vuoden ensimmäisessä Kauppapolitiikan uutiskirjeessä.

Asetuksen mukaan kansallisten viranomaisten tulee selvittää pakkotyövoiman käytön epäily, ja jos epäily todistetaan, tuotteet on vedettävä markkinoilta. Pakkotyövoimalla tuotetut tavarat olisi lahjoitettava, kierrätettävä tai tuhottava. Tuotteet voidaan päästää takaisin markkinoille, jos pakkotyö poistetaan toimitusketjusta. 

Kansallisten viranomaisten tulee myös selvittää, onko tuote peräisin alueelta, jolla valtion määräämän pakkotyön riski on suuri. Toimenpiteet kohdistuvat suurelta osin Kiinaan, ja EU pyrkii vastaamaan kasvavaan määrään todisteita siitä, että Peking käyttää pakkotyötä ja joukkointernointileirejä Xinjiangin uiguurien etnisen ryhmän hallitsemiseksi.

Jos epäilyyn liittyy kolmansia maita, EU:n komissio tutkii pakkotyövoiman käyttöepäilyjä yritysten toimitusketjuissa. Jos tutkinnassa todetaan, että pakkotyövoimaa on käytetty, viranomaiset voivat vaatia, että kyseiset tavarat poistetaan EU:n markkinoilta ja verkossa toimivilta markkinapaikoilta sekä takavarikoidaan rajoilla. Yrityksiä, jotka eivät noudata sääntöjä, voidaan sakottaa. Jos ne kuitenkin poistavat pakkotyön toimitusketjuistaan, kielletyt tuotteet voidaan päästää takaisin markkinoille.  

Euroopan parlamentin tulee vielä hyväksyä trilogiteksti ennen kuin asetus astuu voimaan.

Lisätietoja: Karoliina Rasi