Tässä uutiskirjeessä:

Anything but trade –kauppapolitiikan loppu?

EU:n kyky karsia kaupanesteitä ja avata markkinoita uusilla kauppasopimuksilla on hyytynyt. Sen sijaan EU sai aikaiseksi paljon sääntelyä, jolla suojataan sisämarkkinoita epäterveeltä kilpailulta. Eurovaalien kynnyksellä onkin syytä tehdä tilinpäätöstä väistyvän komission kauppapolitiikasta.

Kun vielä vuonna 2015 EU:n kauppastrategian ydin oli markkinoiden avoimuus nimikkeellä "Trade for All", niin nykyisen strategian ydin on ollut sisämarkkinoiden suojaaminen epäterveeltä kilpailulta suojatoimilla kuten hiilitullit, pakkotyökielto ja metsäkato. USA:n mallin mukaisesti komission kauppapoliittiseen työkalupakkiin on lisätty useita uusia suojakeinoja, joilla voidaan reagoida esimerkiksi Kiinan epäterveisiin kauppatapoihin.

Hyvä, että EU:lla on nyt ajan tasalla olevat työkalut puuttua epäterveisiin markkinailmiöihin, vaikka kriitikoiden mukaan EU on niiden vuoksi kääntymässä sisäänpäin harjoittamalla "Anything But Trade" -tyylistä kauppapolitiikkaa. Useat kumppanimaat ovatkin kokeneet kiristyvän EU-sääntelyn olevan keskeisin syy, miksi kauppasopimuksia EU:n ja kolmansien maiden kesken ei enää tahdo syntyä.

Kun eurovaalien jälkeen aletaan koota tulevan komission ohjelmaa, on kauppapolitiikan merkitys aivan keskeinen, mikäli EU haluaa pärjätä globaalissa kilpailussa. Taloutensa resilienssin varmistaakseen EU:n on saatava aikaiseksi uusia kauppa- ja kumppanuussopimuksia, joilla varmistetaan toimiva vienti ja tuonti kriittisistä raaka-aineista korkeanteknologian palveluihin. Samalla komission on fiksusti ja valikoiden osattava käyttää uusia suojakeinojaan, jottei EU itse syyllisty protektionismiin. Vapaakauppa ja terve kilpailu avoimilla markkinoilla on oltava jatkossakin EU:n kauppapolitiikan ydin. Markkinat sulkemalla olemme suurin häviäjä.
 

Kauppapolitiikan tavoitteemme 2024–2029

Seuraavan komission kauppapolitiikan agendan pitää olla nykyistä paremmin tasapainossa kansainvälistä kauppaa ja markkinoita avaavien sekä sisämarkkinoita suojaavien toimien osalta. Olemme kiteyttäneet elinkeinoelämän tavoitteet EU-kauppapolitiikalle seuraavasti:

1. Lisää kauppasopimuksia kiitos: EU:n tulee saada nykyistä nopeammin ja
   tehokkaammin aikaan ja voimaan uusia kauppasopimuksia muiden maiden kanssa,
   sekä varmistettava ennakoitaviin sääntöihin perustuva vienti, tuonti ja investoinnit kriittisistä raaka-aineista korkean teknologian palveluihin.
    
2. Kauppahyödyt huomioon: Kauppapolitiikka ja sen tavoitteet eivät saa jäädä muiden politiikan alueiden jalkoihin. Yrityksemme kaipaavat uusia markkinoita, toimivaa vientiä, mutta myös tuontia. Toki EU:n on suojauduttava epäterveeltä kilpailulta, mutta emme saa itse ryhtyä protektionistiseksi tai asettaa kohtuuttomia kauppaehtoja yli kansainvälisten sopimusvelvoitteiden. Uudessa komissiossa on oltava yksinomaan kauppapolitiikkaan ja suhteisiin keskittyvä komissaari, jolla mahdollisuus edistää EU:n etuja eri puolilla maailmaa.
    
3. Markkinaehtoiset ja teknologianeutraalit toimet kunniaan: Talouden modernisaatiota on edistettävä markkinaehtoisin toimin, järkevästi teknologianeutraalia sääntelyä käyttäen. Paras teknologia on oltava maailmanlaajuisesti hyödynnettävissä esimerkiksi kaksoissiirtymässä. Kauppasopimukset ovat tässä keskeinen työkalu.
    
4. Harkintaa suojatoimiin: Markkinoiden epäkohtiin on suojakeinoilla puuttuvat tarkoin harkiten, määräaikaisesti ja vaikutuksiltaan oikeansuhteisesti aina vaikutukset talouteen ja kilpailukykyyn arvioiden. Yhden intressin suojaaminen ei saa vaarantaa EU:ssa muiden intressien tarpeita.
    
5. Strategiset kumppanuudet kuntoon: Kauppa- ja kumppanuussopimuksin EU:n on varmistettava laajat kumppanuudet, jotka turvaavat taloutemme toimivuuden ja resilienssin sekä kriittisten teknologioiden ja raaka-aineiden saatavuuden. Nyt EU koetaan vaikeaksi ja arrogantiksi kumppaniksi, jonka kanssa kauppadiilien tekeminen on muuttunut lähes mahdottomaksi, valittavat muut maat. Tähän tilanteeseen pitää saada muutos, sillä muutoin painoarvomme maailmantaloudessa romahtaa.

Nämä viestit sisältyvät EK:n EU-vaalitavoitteisiin.

Lisätietoja: Johtaja Timo Vuori

Kiina kuriin lääkinnällisten laitteiden markkinoilla  

EU:n lääkinnällisiä laitteita valmistavien yritysten on vaikea päästä mukaan Kiinan julkisiin hankintoihin. Sen sijaan EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat yhdet maailman avoimimmista. EU-komissio on nyt ensimmäistä kertaa käynnistänyt kansainvälisen julkisten hankintojen tutkinnan (IPI-tutkinnan), jolla on tarkoitus tasapainottaa kilpailuolosuhteita.

Komission keräämien todisteiden perusteella Kiinan lääkinnällisten laitteiden julkisten hankintojen markkinat ovat vähitellen sulkeutuneet EU-yrityksiltä ja EU:ssa valmistetuilta tuotteilta. Komission keskustelut tilanteen ratkaisemiseksi Kiinan kanssa eivät ole olleet tuloksellisia. Tästä syystä komissio on päättänyt käynnistää virallisen IPI-tutkinnan.

Kansainvälinen julkisten hankintojen instrumentti (International Procurement Instrument, IPI) on yksi EU:n viime vuosina luomista instrumenteista, jolla on määrä puuttua epäreiluun kilpailuun. IPI tuli voimaan vuonna 2022, ja sitä käytetään nyt ensimmäistä kertaa.

Tutkinnan ensimmäisessä vaiheessa komissio aloittaa viralliset neuvottelut Kiinan viranomaisten kanssa syrjinnän poistamiseksi. Mikäli Kiina ei neuvottelujen jälkeen tarjoa tyydyttävää ratkaisua, komissio voi viime kädessä sulkea kiinalaisia tarjoajia pois tarjouskilpailusta EU:ssa tiettyjen kriteerien perusteella.

Kaikki EU:n lääkinnällisten laitteiden valmistajat voivat toimittaa komissiolle lisätietoa 24.5. mennessä.

 
Lisätietoja: Heli Siikaluoma

EU–Uusi-Seelanti kauppasopimus voimaan 1.5.2024

Sopimus helpottaa eurooppalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden viemistä Uuteen-Seelantiin poistamalla tullit ja byrokratiaa.

EU:n ja Uuden-Seelannin kahdenvälinen kauppa on nyt arvoltaan yhteensä 11,5 miljardia euroa ja EU:n kauppataseen ylijäämä siitä on 3,2 miljardia euroa. Sopimuksen voimaantulon myötä arvioidaan, että kauppakumppanien välinen kauppa kasvaisi 30 prosentilla. EU:n viejät hyötyvät tullien välittömästä poistamisesta niin, että eurooppalaisille yrityksille jää ainakin yli 140 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Sopimus vapauttaa esimerkiksi tavaroiden, ruokatuotteiden ja tiettyjen palveluiden kauppaa ja ammatillista liikkuvuutta. Esimerkkinä tiettyjen tuotteiden, kuten moottoriajoneuvojen, koneiden ja vaatteiden, osalta poistuu Uuden-Seelannin korkeat, jopa 5–10 % tullit.

Lisätietoja on koottuna Euroopan komission Access2Markets-sivustolle sekä erilliseen listaan sopimuksen pääkohdista.
 

Lisätietoja: Siiri Valkama

KUTSU: Venäjä-pakotteiden kiertämisen estäminen – mitä yritysten tulee tällä hetkellä ottaa huomioon

Aika: tiistai 4.6. klo 13–14.30
Paikka: Eteläranta 10 ja Teams

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Suomen viranomaisten kanssa ajankohtaisista Venäjä-pakotteiden toimeenpanoon ja niiden kiertämisen estämiseen liittyvistä ilmiöistä. Kuulemme muun muassa siitä, mitä yritysten tulee tällä hetkellä ottaa huomioon varmistaakseen sen, että tuotteita ei ajaudu Venäjälle. 

Tilaisuudessa kuulemme puheenvuorot ulkoministeriön pakotteiden ja vientivalvonnan asiantuntijoilta, Tullilta, Suojelupoliisilta, Ulosottolaitokselta ja Rahanpesun selvittely-keskukselta. Päivitämme ohjelmaa lähempänä ajankohtaa. 

Tilaisuuden moderoi Petri Vuorio, johtaja, EK.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 1.6. mennessä alla olevasta painikkeesta.