Kiinalla tuhannen juanin kysymys
Kiinassa on eri arvioiden mukaan noin 60–90 miljoonaa tyhjillään olevaa asuntoa. Näin sanoo muun muassa The Wall Street Journal sekä Bloomberg. Reutersin mukaan Evergrande sekä muut rakennuttajat ovat jättäneet jälkeensä keskeneräisiä projekteja jopa 20 miljoonan asunnon edestä. Tarkkoja arvioita voi olla vaikea tehdä, mutta se kertoo Kiinan talouden ongelmien laajuudesta.
Kiina nojasi 2010-luvulla vahvasti investointivetoiseen talousmalliin. Maan kasvutavoitteisiin pääsemisen perustana oli aggressiivinen infra- ja kiinteistörakentaminen, jotka kattoivat parhaimmillaan jopa puolet BKT:n kasvusta. Tie nousi lopulta kuitenkin pystyyn vuonna 2021. Ylikuumentuneet asuntomarkkinat johtivat luotonannon kiristyksiin, rakennuttajien maksuvaikeuksiin, kysynnän hiipumiseen sekä ylisuureen tarjontaan. Kiinalaisille käteen jäi asuntojen merkittävä hintojen lasku sekä luottamuksen mureneminen talouteen.
Kiina on uuden edessä investointivetoisen talousmallin tultua tiensä päähän. Matalan kuluttajaluottamuksen, deflaatiopaineiden sekä heikon yksityisen kulutuksen lisäksi sylissä on muitakin, merkittävissä määrin rakenteellisia ongelmia. Velkataakka on kasvanut nopeaa vauhtia, väestö ikääntyy, väestönkasvu supistuu, nuorisotyöttömyys on merkittävä, geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet sekä ulkomaalaiset sijoitukset kaikonneet. Lisäksi kansainvälisenkaupan esteet Yhdysvaltojen ja EU:n kanssa ovat kasvussa, mikä tuo maan vientinäkymiin epävarmuutta. Nämä tekijät ovat heijastuneet Kiinan alati yskivään talouteen, jota se pyrkii ohjaamaan takaisin kohti sen asettamaa viiden prosentin kasvutavoitetta.
Syyskuun lopulla Kiinassa nähtiin yli 100 miljardin euron elvytyspaketti, jolla pyrittiin parantamaan luottamusta maan talouteen sekä vauhdittamaan talouskasvua. Elvytystoimet sisälsivät muun muassa keskuspankin korkotason, pankkien kassavarantovaatimusten sekä asunnon oston käteisrahavaatimusten laskemisen. Kiinan osakemarkkinoille elvytyspaketti poiki raketinomaisen piristysruiskeen, mutta toimet herättävät kuitenkin skeptisyyttä talouden laajemman käänteen aikaansaamiseksi.
Kiinalaisten varallisuudesta noin 60–70 % on kiinni asunnoissa, mikä valottaa kuluttajien alakulon ja maan rakenteellisten ongelmien välistä suhdetta. Kiinassa tuhannen juanin kysymys kuuluukin, miten saadaan luottamus palautettua ja yksityiseen kulutukseen kaivattua vauhtia?
Lisätietoja: Alex Tuominen |