Tässä uutiskirjeessä:

1. Kauppaa turvallisuus edellä

2. Komissaarigrilli kuumenee

3. EU:n kauppapoliittinen työ tuo konkreettisia hyötyjä

4. Yritykset, muistakaa hyödyntää tullinalennuksia!

5. Kiinalla tuhannen juanin kysymys

Komissaarigrilli kuumenee

Brysselin syksyn odottavat tunnelmat tiivistyvät, kun komissaarikuulemisten ajankohta on lyöty lukkoon (4.–12.11.) ja spekulaatiot komissaariehdokkaiden kohtaloista käyvät kuumana.

Mikäli komissaariehdokkaiden kuulemiset parlamentin valiokunnissa valmistuvat ajallaan ja ehdokkaat tulevat hyväksytyiksi, parlamentti ehtisi marraskuun täysistunnossa 25.–28.11. äänestää komissiosta yhtenä kokoonpanona ja voisi aloittaa työnsä joulukuun alussa.

On kuitenkin mahdollista, että parlamentti hylkää joitakin ehdokkaita, jos heidän taustastaan löytyy epäselvyyksiä tai mahdollisia eturistiriitoja, tai koska he epäonnistuvat kuulemisissa. Tällöin jäsenmaa ehdottaa tilalle uutta komissaaria, mistä voi aiheutua viivästyksiä. Erityisesti varapuheenjohtajaehdokkaat joutuvat suurennuslasin alle. Edellisillä kerroilla vähintään yksi kandidaatti on lähetetty kotimatkalle.

Kauppakomissaariksi on kuitenkin tarjolla kokenut komissaari Maroš Šefčovič. Šefčovičin kuuleminen järjestetään heti ensimmäisenä kuulemispäivänä 4.11. klo 14:30-17:30 (CET) kansainvälisen kaupan valiokunnassa. Suomen aikavyöhykkeellä kannattaa siis klo 15:30 olla kuuntelemassa millaisia linjauksia komissaariehdokkaalta "grillauksen" tuloksena kuullaan.

EK on toimittanut mepeille pohdittavaksi kysymyksen liittyen tasapainon löytämiseen uusien markkinoiden avaamisen ja oman markkinan suojelun välillä. Ennen suoraa kuulemislähetystä kannattaa tutustua kauppakomissaarille valmisteltuun toimeksiantokirjeeseen.

Lisätietoja: Siiri Valkama

EU:n kauppapoliittinen työ tuo konkreettisia hyötyjä

Komission julkaisema Report on EU trade policy’s implementation and enforcement avaa EU:n kauppasopimusten ja kaupanestetyön hyötyjä.

Vuosittain julkaistavan raportin mukaan EU:n kauppapoliittinen työ, kuten EU-yritysten kaupan esteiden poistaminen ja kauppasopimusten toimeenpano, hyödyttää EU:n kuluttajia ja yrityksiä. Sen lisäksi kauppapoliittinen työ on myös olennainen osa EU:n pitkän aikavälin strategiaa yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja taloudellisen turvallisuuden takaamiseksi.

Muutamia oleellisia nostoja raportista:

• EU:n vapaakauppasopimusverkosto yhä maailman laajin: 44 kauppasopimusta 76 kumppanimaan kanssa.
   
• Lähes 50 prosenttia EU:n ulkomaankaupasta käydään näiden 76 maan kanssa. Tämä on noin 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
   
• EU:n vienti maihin, joiden kanssa on vapaakauppasopimus, kasvaa tasaisemmin kuin EU:n kokonaisvienti. Tämä näyttäisi osoittavan, että kauppasopimukset tasoittavat geopoliittisen tilanteen EU:n viennille aiheuttamia heilahteluja. 
   
• EU:n työ yritysten esteiden poistamiseksi on tärkeää. Viiden viime vuoden aikana EU on kyennyt toimillaan poistamaan 140 EU-yrityksen kokemaa viennin estettä yli 40 maasta, mikä on auttanut lisäämään EU:n vientiä esimerkiksi elintarvikkeiden, lääkkeiden ja terveydenhuollon aloilla.

Lisätietoja: Heli Siikaluoma

Yritykset, muistakaa hyödyntää tullinalennuksia!

Komission julkaiseman Report on EU trade policy's implementation and enforcement -raportin innoittamana kysyimme Suomen ulkoministeriön kaupalliselta neuvokselta Aleksi Kuusistolta, miltä vapaakauppasopimusten hyödyntäminen ja kaupan esteiden poistaminen näyttävät hänestä juuri nyt Suomen näkökulmasta.

Miten hyvin suomalaisyritykset hyödyntävät EU:n vapaakauppasopimuksia ja eritoten niiden tullinalennuksia? 

- Suomalaisten yritysten viennissä hyödynnetään hyvin EU:n kauppasopimusten tullinalennuksia. Esimerkiksi Suomen viennissä Japaniin vuonna 2023 yritykset saivat yhteensä 12 milj. euron alennukset tullimaksuihin, kiitos 90 prosentin hyödyntämisosuuden. 

Parannettavaakin kuitenkin vielä on. Esimerkiksi Vietnamin osalta nk. hyödyntämisaste oli vain 24 prosenttia eli yrityksiltä jäi siten hyödyntämättä merkittäviä tullialennuksia. 

Muistuttaisinkin yrityksiä, että lisätietoja tullinalennusten osalta saa Tullilta (Tullin verkkosivut) ja Access2Markets nettiportaalista.

Entä mikä on mielestäsi Suomen viennin kannalta tärkein este, jonka olette EU-yhteistyössä lähiaikoina poistaneet?

- Suomen ulkoministeriö tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan komission ja muiden jäsenmaiden kanssa kaupanesteiden purkamiseksi. Joka vuosi saamme poistettua lukuisia Suomen yritysten vientiä vaikeuttavia esteitä. 

Esimerkiksi Argentiinan kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena se lakkautti vuonna 2023 harkinnanvaraisten tuontilisenssien järjestelmänsä, joka oli yksi EU:n ja Suomen yritysten pitkäaikaisimmista markkinoillepääsyn esteistä Argentiinassa.
 

Kiinalla tuhannen juanin kysymys

Kiinassa on eri arvioiden mukaan noin 60–90 miljoonaa tyhjillään olevaa asuntoa. Näin sanoo muun muassa The Wall Street Journal sekä Bloomberg. Reutersin mukaan Evergrande sekä muut rakennuttajat ovat jättäneet jälkeensä keskeneräisiä projekteja jopa 20 miljoonan asunnon edestä. Tarkkoja arvioita voi olla vaikea tehdä, mutta se kertoo Kiinan talouden ongelmien laajuudesta. 

Kiina nojasi 2010-luvulla vahvasti investointivetoiseen talousmalliin. Maan kasvutavoitteisiin pääsemisen perustana oli aggressiivinen infra- ja kiinteistörakentaminen, jotka kattoivat parhaimmillaan jopa puolet BKT:n kasvusta. Tie nousi lopulta kuitenkin pystyyn vuonna 2021. Ylikuumentuneet asuntomarkkinat johtivat luotonannon kiristyksiin, rakennuttajien maksuvaikeuksiin, kysynnän hiipumiseen sekä ylisuureen tarjontaan. Kiinalaisille käteen jäi asuntojen merkittävä hintojen lasku sekä luottamuksen mureneminen talouteen.

Kiina on uuden edessä investointivetoisen talousmallin tultua tiensä päähän. Matalan kuluttajaluottamuksen, deflaatiopaineiden sekä heikon yksityisen kulutuksen lisäksi sylissä on muitakin, merkittävissä määrin rakenteellisia ongelmia. Velkataakka on kasvanut nopeaa vauhtia, väestö ikääntyy, väestönkasvu supistuu, nuorisotyöttömyys on merkittävä, geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet sekä ulkomaalaiset sijoitukset kaikonneet. Lisäksi kansainvälisenkaupan esteet Yhdysvaltojen ja EU:n kanssa ovat kasvussa, mikä tuo maan vientinäkymiin epävarmuutta. Nämä tekijät ovat heijastuneet Kiinan alati yskivään talouteen, jota se pyrkii ohjaamaan takaisin kohti sen asettamaa viiden prosentin kasvutavoitetta.

Syyskuun lopulla Kiinassa nähtiin yli 100 miljardin euron elvytyspaketti, jolla pyrittiin parantamaan luottamusta maan talouteen sekä vauhdittamaan talouskasvua. Elvytystoimet sisälsivät muun muassa keskuspankin korkotason, pankkien kassavarantovaatimusten sekä asunnon oston käteisrahavaatimusten laskemisen. Kiinan osakemarkkinoille elvytyspaketti poiki raketinomaisen piristysruiskeen, mutta toimet herättävät kuitenkin skeptisyyttä talouden laajemman käänteen aikaansaamiseksi.

Kiinalaisten varallisuudesta noin 60–70 % on kiinni asunnoissa, mikä valottaa kuluttajien alakulon ja maan rakenteellisten ongelmien välistä suhdetta. Kiinassa tuhannen juanin kysymys kuuluukin, miten saadaan luottamus palautettua ja yksityiseen kulutukseen kaivattua vauhtia?

Lisätietoja: Alex Tuominen