Geopolitiikka avaa mahdollisuuksia
Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakamppailu taloudellisesta, teknologisesta sekä sotilaallisesta johtajuudesta on ollut jo pitkään kasvava geopoliittinen riskitekijä, joka näkyy niin maailmankaupassa, tuotantoketjuissa kuin taloudellisen epävarmuuden lisääntymisenä. Mitä hyvää siitä voi seurata?
Kiina on asettanut tavoitteekseen nousta maailman johtavaksi talousmahdiksi vuoteen 2049 mennessä, jolloin maan kansantasavalta täyttää 100 vuotta. Yhdysvallat taas pyrkii määrätietoisesti säilyttämään asemansa maailman johtavana taloutena. Kiinan näkeminen suurimpana uhkana on Yhdysvalloissa yksi harvoista eri poliittiset leirit yhdistävistä tekijöistä.
Suurvaltojen keskinäiset kauppasuhteet ovat olleet koetuksella jo vuodesta 2018, kun maiden välinen kauppasota syttyi. Suurvaltakamppailulle ei ole näköpiirissä helpotusta, kun Trump palaa tammikuussa Valkoiseen taloon mukanaan aikeet 60 prosentin lisätulleista kaikelle tuonnille Kiinasta. Uhkakuvana on, että Kiinan ylituotanto vyöryy jatkossa yhä enemmän Eurooppaan.
Myös EU joutuu varautumaan Trumpin asettamiin tuontitulleihin, mikä nostaa kauppasodan uhkaa ja kiristää asetelmia Yhdysvaltojen, Kiinan ja EU:n välillä. Geopoliittisten riskien lisääntyminen on johtanut taloudellisen turvallisuuden priorisointiin. Sen vaikutukset ovat nähtävissä kriittisten riippuvuuksien vähentämisenä, toimitusketjujen hajauttamisena ja kotimaisen tuotannon vahvistamisena strategisilla sektoreilla. Globalisaation korjausliikkeen hinnaksi voi muodostua inflaatiopaineita, maailmankaupan blokkiutumista sekä muita lisääntyviä kaupanrajoituksia. Vapaakaupan heikentyminen osuu erityisen kovaa Suomelle, jonka bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia muodostuu viennistä.
Toisaalta suurvaltakamppailu voi toimia merkittävänä ajurina kehitykselle sekä uusille innovaatioille. Kiina on maailman suurin investoija vähähiilisessä energiasiirtymässä lähes 680 miljardin dollarin investoinneilla vuonna 2023. Maa on vahvoilla uusilla kasvualoilla kuten puhtaassa energiassa, sähköautoissa sekä akkuteknologioissa. Kiinan osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on noin 30 prosenttia, joten panostukset ovat merkittäviä globaalin ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta.
Suomi kuuluu vihreän siirtymän edelläkävijöihin. Puhtaiden ratkaisujen vientipotentiaalia on merkittävästi, ja vihreän siirtymän investointihankkeita EK:n dataikkunan mukaan yli 270 miljardin euron edestä. Suomi on erityisen vahvoilla digitalisaatiossa ja kovaa vauhtia matkalla tekoäly- ja datateollisuuden kärkimaaksi. Myös puolustus- ja kaksikäyttöteknologioissa Suomella on vahvaa osaamista. Geopoliittiset myllerrykset voivat tuoda myönteisiä mahdollisuuksia, kun globaalit arvoketjut järjestäytyvät uudelleen. Kaksoissiirtymän vahvuudet ja Suomen asema luotettavana kumppanina ovat entistä arvokkaampia. Tästä Googlen tuore 4,5 miljardin euron datakeskusinvestointi Suomeen on erinomainen esimerkki.
Lisätietoja: Alex Tuominen |
