Tässä uutiskirjeessä:

1. Edessä uusi kultainen aika? 
2. Koronlaskusta vauhtia vientiin
3. Muutosten vuosi 2025 – Suomi 30 vuotta EU-jäsenenä
4. EU-Chile-kauppasopimus uudistuu, Meksikon kanssa sopu

Koronlaskusta vauhtia vientiin

Suomen talouden käännettä parempaan on jouduttu odottaa ennakoitua kauemmin. Pahin näyttäisi olevan takana, mutta nykyinen taloustilanne ei vielä anna aihetta juhlaan. EK:n joulukuussa julkaiseman pk-pulssin mukaan vain 13 prosenttia yrityksistä uskoo yritystoimintansa laajenevan lähikuukausina. Luku on vaisu, mutta kirvestä ei ole syytä heittää kaivoon.

Liialliseen optimismiin ei toki pidä vielä tuudittautua, mutta hyviäkin merkkejä on ilmassa. Tämä ilmenee muun muassa Tilastokeskuksen tammikuussa julkaistussa tilastoissa, jossa teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat jopa 21 prosenttia marraskuussa 2024 viime vuoteen verrattuna. Päätoimialoittain tarkasteltuna suurinta kasvua oli metalliteollisuudessa, jossa uusien tilausten arvo oli 30 prosenttia vuodentakaista suurempi. Kuukausikohtaiset luvut voivat olla herkkiä vaihteluille, mutta suunta on oikea.

Suomen viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että niin Suomen talouden kuin monen suomalaisyrityksen kasvu nojaa vahvasti vientiin ja kansainvälisten markkinoiden kehitykseen. Yhdysvaltojen markkinat näyttävät jatkavan edelleen vahvassa vireessä, ja EKP:n korkotaso on tullut merkittävästi alas toukokuun 2024 huipuista.

Tulevan torstain EKP:n korkokokouksen osalta markkinat pitävät lähes varmana 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua, jolloin talletuskorko asettuisi 2,75 prosenttiin. Tämä tukisi euroalueen talouskehitystä edistäen sekä kulutusta että investointeja. Huomioitavaa myös on, että rahapolitiikka vaikuttaa reaalitalouteen yleensä viiveellä. Näin ollen aiempien korkopäätösten vaikutukset eivät ole vielä täysin heijastuneet taloudelliseen aktiviteettiin. Korkokehityksen suunnan tulisi jatkossakin olla laskeva, vaikkakin geopoliittiset tekijät, kuten energian hintavaihtelut ja Trumpin talouspolitiikka lisäävät osaltaan epävarmuutta.

Toivon mukaan EKP ei yllätä torstaina markkinoita ja korkojen laskujen vaikutukset talouteen alkavat puremaan.

Lisätietoja:  Alex Tuominen

Muutosten vuosi 2025 – Suomi 30 vuotta EU-jäsenenä

Vuosi 2025 merkkaa juhlavuotta Suomen, Ruotsin sekä Itävallan kolmekymmenvuotisella EU-taipaleella. Kuluva vuosi on myös muilta osin hyvin merkittävä, kun Euroopassa ja maailmalla puhaltavat isot muutoksen tuulet. 

Vuosi 2025 on muutosten vuosi, sillä uuden komission on tarkoitus vauhdittaa EU:n talouskasvua – lääkkeinä muun muassa sisämarkkinoiden tehostaminen, sääntelyn keventäminen sekä uusien kauppa- ja kumppanuussopimusten tekeminen. Sisäisesti vahva ja toimiva EU pärjää myös ulkoisissa haasteissa. 

Ulkoisista haasteista akuutein on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. EU-tasolla pyritään ajamaan Venäjää yhä ahtaammalle ja tukemaan Ukrainaa. Suomenkin kannalta on erityisen tärkeää, että EU tiukentaa pakotteita ja esimerkiksi Venäjän varjolaivaston alukset joutuvat laajemmin EU-pakotelistalle. EU:n haasteita on myös toimivien poliittisten ja taloudellisten suhteiden säilyttäminen Trumpin USA:n ja Xin Kiinan kanssa, koska molemmat ovat tärkeitä kumppaneitamme maailmantaloudessa.  

Ensi viikolla EU-johtajat kokoontuvat epäviralliseen retriittiinsä Brysselin Palais d’Egmontiin pohtimaan EU:n turvallisuushaasteita. Tiivistyvän turvallisuusyhteistyön hengessä mukaan on kutsuttu myös Naton pääsihteeri Mark Rutte ja UK:n pääministeri Keir Starmer. EU ottaa askelia syventyvän puolustus- ja turvallisuusyhteistyön suuntaan presidentti Niinistön raportin viitoittamalla tiellä. Vuosi 2025 voi olla monella tapaa merkittävä EU:n tulevaisuuden kannalta.  

Lisätietoja: Siiri Valkama

EU-Chile-kauppasopimus uudistuu, Meksikon kanssa sopu 

Chile on Latinalaisen Amerikan suurimpia talouksia ja siksi uudistettu kauppasopimus on hyödyllinen suomalaisyrityksille. Geotalouden kriisiaikoina on tärkeää, että EU tiivistää kauppasuhteita laaja-alaisesti, eri puolilla maailmaa. Hyviä uutisia on saatu myös Meksikon ja EU:n tuoreesta kauppasovusta; sopimuksen voimaantulo vaatii vielä EU-maiden ja parlamentin vihreän valon.  

EU ja Chile ovat päivittäneet parikymmentä vuotta vanhan kauppasopimuksensa. Sopimus syventää EU:n ja Chilen kauppa- ja investointisuhteita ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille yhdessä Latinalaisen Amerikan suurimmista talouksista. Yritykset voivat hyödyntää uuttaa sopimusta 1.2. alkaen. 

Lisätietoja: Heli Siikaluoma