Tässä uutiskirjeessä:

1. Tuuli kääntyi tulleista kumppanuuksiin 
2. EU:n ja Intian mittava kauppadiili pian voimaan 
3. Yrityksille Kiina-dialogia vuoden aluksi 
4. Lisää positiivista virettä kauppasopimusten saralta: EU-Australia ja nopeutetut käännösprosessit 
5. Uusi kauppapoliittinen valiokunta aloitti toimintansa 

EU:n ja Intian mittava kauppadiili pian voimaan 

EU ja Intia ovat päässeet sopuun maailman suurimmasta kahdenvälisestä vapaakauppasopimuksesta. Kyseessä on historiallinen läpimurto, jota on valmisteltu vuosikymmeniä. 

Sopimuksella luodaan lähes kahden miljardin kuluttajan markkina-alue ja vahvistetaan osapuolten geopoliittista asemaa. EU ja Intia muodostavat yhdessä noin neljänneksen maailman BKT:stä, ja sopimus toimii samalla strategisena vastapainona sekä Kiinan että Yhdysvaltojen taloudelliselle vaikutusvallalle.

Suomalaisille yrityksille sopimus tarjoaa merkittävän mahdollisuuden kasvattaa vientiä Intian aikasemmin hyvin suojatuille markkinoille. Intia on suojannut talouttaan korkeilla tulleilla. Suomen keskeisissä vientituotteissa, kuten esimerkiksi koneissa ja sähkölaitteissa tullit ovat jopa 40 prosenttia. Sopimus poistaa yli 90 prosenttia tulleista ja keventää tarpeetonta paperityötä. Kyseessä on laaja-alainen sitova kauppasopimus, mikä sisältää hyvin pitkälle EU:n kauppasopimuksissa perinteisesti mukanaolevat aiheet.

Suomen viennille kasvupotentiaali on poikkeuksellisen suuri, sillä Intian talous kasvaa nopeasti ja sen kysyntä kohdistuu juuri Suomen vahvuusalueisiin. Suomen korkean teknologian osaamisessa, puhtaissa energiaratkaisuissa, digitalisaatiossa ja koulutuksessa Intian tarve kasvaa jatkuvasti. Pk‑yritykset hyötyvät erityisen paljon kaupankäynnin helpottumisesta, koska ne pääasiassa käyvät kauppaa Suomesta käsin ilman paikallista läsnäoloa Intiassa. Tullien poistuminen ja vientiprosessien helpottuminen tuovat suoria säästöjä. Sopimus parantaa myös tuotantopanosten saatavuutta, mikä vahvistaa suomalaisyritysten asemaa kansainvälisissä arvoketjuissa.

Jotta suomalaiset yritykset pääsevät hyödyntämään nämä mahdollisuudet, sopimus tulee saada voimaan mahdollisimman nopeasti. EU ei voi jäädä jälkeen muista talouksista, jotka ovat tehneet Intian kanssa omia laajoja sopimuksiaan. Siksi EU:n voimaansaattamismenettelyjä on tärkeää nopeuttaa, jotta avautuvat markkinat ja kilpailuetua tuovat tullimuutokset saadaan yritysten käyttöön viipymättä.

Lisätietoja: Heli Siikaluoma

Yrityksille Kiina-dialogia vuoden aluksi 

Tammikuun lopussa tapahtuneella pääministeri Petteri Orpon Kiinan vierailulla käsiteltiin laajasti maiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita. Vierailun yhteydessä järjestettiin Suomen ja Kiinan yrityselämän tapaaminen, jossa käytiin lävitse liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita. Vierailu osoitti, että EU:n yhteisestä kauppapolitiikasta riippumatta, tarvetta on myös eri maiden kahdenvälisille keskusteluille.

EU-maana Suomi on sitoutunut 26 muun EU-maan kanssa yhteiseen kauppapolitiikkaan ja tulliliittoon, jossa sovitaan yhteisesti esimerkiksi Kiinan kanssa käytävän kaupan tulleista ja muista pelisäännöistä. Täten esimerkiksi Suomi ei voi yksin neuvotella mitään poikkeuksia Kiinan kauppaan, mutta Suomi voi kuitenkin kahdenvälisesti keskustella kaupallisista mahdollisuuksista ja haasteista. 

Pääministeri Orpon matkalla oli mukana 20 yritystä, jotka EK oli koonnut valtioneuvoston toimeksiannosta mukaan keskusteluihin Kiinan kauppaministeri Wentao Wangin kanssa sekä osallistumaan Suomi-Kiina innovatiivisen liiketoimintakomitean tapaamiseen. Komitea on vuonna 2017 perustettu presidenttien Xi ja Niinistö aloitteesta käymään yritysvetoisesti dialogia liiketoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista maiden välillä. EK on toiminut komitean Suomen sihteeristönä ja Jussi Herlin (Kone) Suomen puolen puheenjohtajana.

Pekingissä käydyissä keskusteluissa nostettiin suomalaisyritysten toimesta esille erilaisia uusia haasteita, kuten vientirajoitukset komponenteille ja raaka-aineille. Näillä keskusteluilla oli suomalaisyritysten antamien tietojen mukaan myönteisiä vaikutuksia heidän lupamenettelyidensä nopeutumiseen Kiinan päässä.

Lisätietoja: Timo Vuori

Lisää positiivista virettä kauppasopimusten saralta: EU-Australia ja nopeutetut käännösprosessit 

Brysselin medioihin on kantautunut lisää positiivisia signaaleja kauppasopimusten saralta, kun EU:n ja Australian uutisoidaan olevan lähellä sopua kauppaneuvotteluissa, EU-CPTPP välejä lämmitellään ja kauppasopimusten käännösprosesseja ehdotetaan virtaviivaistettavaksi. 

Mediatietojen mukaan EU ja Australia ovat jatkaneet vauhdilla vuonna 2023 kariutuneita kauppasopimusneuvotteluitaan ja ovat nyt keskustelleet herkkyyksistä korkeimmalla poliittisella tasolla. Brysselissä odotetaan, tihkuisiko tulevina viikkoina hyviä uutisia neuvotteluiden lopputuloksesta. Myös EU:n ja CPTPP-maiden välejä parhaillaan lämmitellään. CPTPP-kauppablokkiin kuuluvat Kanada, Iso-Britannia, Japani, Australia, Meksiko, Uusi-Seelanti, Vietnam, Singapore, Malesia, Peru, Chile ja Brunei. Jos EU:sta tulisi osa tätä kokoonpanoa, helpottuisi kaupankäynti melkein 40:n eri puolilla maailmaa sijaitsevien maiden välillä. 

Euroopan komission odotetaan ehdottavan jäsenmaille nopeutettua prosessia kauppasopimusten voimaansaattamiseksi. Komissio haluaisi lyhentää kauppasopimusten hyväksymisaikaa lähes vuodella mahdollistamalla etenemisen poliittisessa hyväksymisprosessissa alkuun pelkällä englanninkielisellä sopimusversiolla, jolloin prosessi voisi edetä nopeammin jo ennen kuin käännökset EU:n kahdellekymmenellekolmelle muulle viralliselle kielelle ovat valmiit. Tämä olisi tärkeä signaali, jotta nyt vauhdilla aikaansaadut uudet sopimukset kumppanimaiden kanssa saataisiin mahdollisimman pian yritysten hyödynnettäviksi. 

Lisätietoja: Siiri Valkama-Gasparotti

Uusi kauppapoliittinen valiokunta aloitti toimintansa 

Vuoden vaihtumisen myötä EK:n kauppapoliittinen valiokunta aloitti toimintansa uudella kokoonpanolla. Valiokunnassa on mukana niin jatkavia kuin myös tällä kertaa erityisen paljon uusia yritysedustajia. Nykyinen valiokunta on valittu vuosille 2026–2027. EK:n kauppapoliittisen valiokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Hietanen luotsasi viimeisen kokouksensa joulukuussa 2025 ja uutena puheenjohtaja aloitti Nokialla geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Hautala. Valiokunnan varapuheenjohtajana toimii Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Uuden kauden keskeisiä teemoja ovat geotalouden muutos ja kauppapolitiikka, kansainvälisen kaupan rahoitus, viennin ja kansainvälistymisen edistäminen sekä uudistuva teollisuuspolitiikka. Erityisesti EU-USA-Kiina –kauppasuhteet sekä suurvaltakilpailu laajempana kokonaisuutena nousevat keskeisiksi kysymyksiksi.

EK:n kauppapoliittisen valiokunnan kokoonpano 

Puheenjohtaja
Mikko Hautala, Nokia Oyj

Varapuheenjohtaja
Tuuli Koivu, Nordea Bank Abp

Jäsenet
 Minna Aila, Konecranes Oyj ja Business at OECD BIAC:n hallituksen jäsen
 Jaakko Hallila, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
 Markku Hirvijärvi, Atria Oyj
 Antti Hoppania, Kone Oyj
 Terhi Kivinen, Kemira Oyj
 Ilmi Korhonen, Neste Oyj
 Jukka Kuusala, Danske Bank -konserni
 Miska Kuusela, Leipurin Oyj
 Keni Luhtanen, Luhta Sportswear Company
 Tuuli Luoma, Kesko Oyj
 Jouko Nykänen, Planmeca Oy
 Carita Ollikainen, Valmet Oyj
 Timo Pajari, Valio Oy
 Mikko Pellinen, Katepal Oy
 Juha Punkki, S. Punkki Oy
 Rami Raulas, SSH Communications Oy
 Lara Saulo, Fazer Makeiset Oy
 Nora Steiner-Forsberg, Wärtsilä Oyj
 Matias Stenvall, Lohjanportin Auto Oy
 Jukka-Pekka Tilus, ISS Palvelut Oy
 Juha Vartiainen, IQM Quantum Computers Oy
 Bengt Westerholm, Oy Beweship Ab

Sihteeri
Heli Siikaluoma

Lisätietoja: Nora Lehtimäki