Järkeä EU:n kauppaneuvotteluihin, kiitos

EU on toistaiseksi menestyksellä neuvottelut kauppasopimuksia ja turvannut talousetujaan maailmalla, mutta nyt neuvotteluiden tahti ja uusien sopimusten hyväksyminen on hidastunut. Tämä vaatii korjausta, mikäli EU haluaa säilyttää kilpailukykynsä globaalissa taloudessa jatkossakin. 

EU:n yhteinen kauppapolitiikka on ollut menestystarina, jonka perusta on maailman laajin kauppasopimusverkosto lähes 80 maan kanssa. Niiden avulla EU on turvannut vientiä ja tuontia kolmansista maista sekä turvannut taloudellisia etujaan globaalissa kilpailussa. EU on tällä hetkellä tärkein kauppakumppani 74 maan kanssa, kun Kiinan vastaava luku on 66 ja USA:n ainoastaan 31.

Kilpailu kauppakumppanuuksista on kiristymässä geopolitiikan paineissa ja EU:lta kaivataan yhä lisää uusia kauppasopimuksia keskeisten kauppakumppanien kanssa, jotta turvaamme eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyn, mutta myös meille kriittisen teknologian ja raaka-aineiden tuonnin. 

EU koetaan yhä tiukemmaksi kauppakumppaniksi, eikä se ole valmis myönnytyksiin kauppasopimuksissa. Tämä vaikeuttaa kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa, kehitysmaista puhumattakaan. Nyt kun EU:n sisämarkkinoita suojaamaan ollaan asettamassa sääntöjä muun muassa hiilitulleista, pakkotyövoimalla tuotetuista tuotteista sekä metsäkadon ehkäisystä, niin eivätkö kauppasopimusten kestävän kehityksen velvoitteet silloin ole päällekkäisiä ja turhia?  

Mitä vähemmän kauppasopimuksia rasitetaan muiden politiikan alojen velvoitteilla, sen paremmin ja tehokkaammin ne saadaan neuvoteltua ja voimaan. Kauppapolitiikkaa ei pidä uhrata muiden politiikan tavoitteiden kustannuksella – silloin kauppapoliittiset hyödyt katoavat kokonaan.

Lisätietoja: Timo Vuori